sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Kuvan kohtaaminen

Ensivilkaisu kuvaan sai minut uteliaaksi: sotkuisia värejä, monimutkaisia, levottomia muotoja, vilistäviä viivoja ja detaljeja. Muotojen ja valöörien jyrkät kontrastit luovat uhkaavan tunnelman. Kuvaa tarkastellessani minulle tulee mieleen epämääräisiä muistikuvia joskus näkemistäni skitsofreenikoiden tai jonkinlaisista aivovovaurioista tai muista neurologisista häiriöistä kärsivien henkilöiden tekemistä kuvista.

Teos, jota katselen, on ikään kuin kuva-arvoitus. Siihen on siroteltu sinne tänne ilman näkyvää logiikkaa erilaisia sanoja ja kirjaimia. Kuvan keskiössä on erotettavissa ihmishahmo, joka minusta näyttää jotenkin runnellulta. Päässään hahmolla on jotain, joka näyttäytyy minulle sotilaskypäränä. Assosiaatio johtunee osittain siitä, että kuvan yläosassa lukee "SADDAM" ylösalaisin kirjoitettuna.

Hahmo näyttää pitelevän kädessään jotain, josta minulle tuli ensimmäisenä mieleen pää. Toisaalta objekti voisi olla myös erimerkiksi kranaatti. Ihmishahmo, tai se, jonka tulkitsen ihmiseksi, on osa taustalla ryömiviä ja viliseviä kuvioita. Kuvioita tarkastellessani olen erottavinani kömpelöitä kasvoja, raajoja, epämääräisiä olioita. Kuva jakautuu keskiosan tienoilta jyrkästi kahtia: yläosa koostuu kahdesta harmahtavan beigestä pinnasta, joiden välissä on puoliympyrän muotoinen valkoinen alue, jossa on harmaita, lyijykynällä tehdyn näköisiä tuherruksia. Alaosan vallitseva taustaväri on musta, jonka päälle räikenväriset hahmot ja kuviot sijoittuvat.

Kaiken kaikkiaan koen kuvan henkivän väkivaltaisuutta ja mielipuolisuutta, mutta siitä huolimatta se jotenkin kiehtoo minua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti